Suomi - Finnish
Moderators: kokoyaya, Beaumont
-
- Membre / Member
- Posts: 378
- Joined: 16 Dec 2004 22:16
- Location: Ath, Belgique
- Contact:
-
- Membre / Member
- Posts: 378
- Joined: 16 Dec 2004 22:16
- Location: Ath, Belgique
- Contact:
Moi kaikille,
Vastaan ranskaksi.
Il n'existe en effet pas de futur à proprement parler en finnois.
On peut exprimer le futur en ajoutant un adverbe ou une proposition circonstancielle de temps. Il suffit de le/la placer une seule fois, il est ensuite évident de par le contexte qu'il s'agit du futur.
e.g. Käyn ravintolassa huomenna. Siellä tapaan ystäviä.
On peut également utiliser la structure tulla + illatif du 3e infinitif.
e.g. Tämä kokous tulee olemaan ratkaiseva.

Vastaan ranskaksi.
Il n'existe en effet pas de futur à proprement parler en finnois.
On peut exprimer le futur en ajoutant un adverbe ou une proposition circonstancielle de temps. Il suffit de le/la placer une seule fois, il est ensuite évident de par le contexte qu'il s'agit du futur.
e.g. Käyn ravintolassa huomenna. Siellä tapaan ystäviä.
On peut également utiliser la structure tulla + illatif du 3e infinitif.
e.g. Tämä kokous tulee olemaan ratkaiseva.

-
- Guest
Futuurista:
Suomen lainattu 'futuuri' eli tulla-rakenne on svetisismi (= ruotsista lainattu), esimerkki "Tämä kokous tulee olemaan ratkaiseva." on aivan samanlainen kuin ruotsin "Detta möte kommer att vara avgörande."
Ruotsin "komma" = suomen "tulla", kaikissa merkityksissään. Suomen kielenhuolto ja esim. lukion äidinkielentunnit pyrkivät kirjoittajia välttämään tulla-rakenteen käyttämistä, koska rakenne ei alunperin ole suomalainen. Omasta mielestäni rakenne täydentää suomen muoto-oppia, joten älkää peljätkö käyttää sitä (paitsi kaikkein muodollisimmissa teksteissä ;-)
Murteista:
Suomen itä- ja länsimurteet ovat selkeästi erilaisia ja kirjakieli sekä puhuttu yleiskieli tasoittavat näitä eroja, etenkin isommissa kaupungeissa (Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä). Savo on yksi itämurteista ja sitä pitäisi länsisuomalaistenkin 95%:sesti ymmärtää. Itse ainakin tamperelaisena ymmärrän. Vaikeata on sen sijaan karjalaismurteet ja etenkin Venäjän puolen karjala, joka lasketaan omaksi kielekseen. Sen takia karjalaan perustuva Kalevala onkin suomalaiselle vaikeata, senkin lisäksi että se on sangen vanhaa kieltä.
Toisaalta lännessä Rauman ja Turun murteet voivat olla itäsuomalaisille käsittämättömiä, samoin "Stadin slangi" (Helsingissä puhuttu slangi), joka on pahimmillaan käsittämätöntä Kehä III:n ulkopuolella asuville (Kehä III on Pääkaupunkiseutua kiertävä kehätie, jonka ulkopuolelta alkaa Uudenmaan maaseutu).
Suomenruotsalaisista:
Murrekartassa mainittu ruotsinkielinen alue vastaa noin 100 vuotta sitten ruotsinkielisen enemmistön asuttamaa aluetta. Tänä päivänä alue on jonkin verran pienempi, lähinnä Pääkaupunkiseudun ja itäisen Uudenmaan alueelta (selkeästi suomalainen enemmistö Helsingissä (Helsingfors), Vantaalla (Vanda) ja Espoossa (Esbo), muualla Uudellamaalla ruotsinkielisiä on enemmän, muutamassa kunnassa yhä jopa enemmistö. Turun saaristossa on sama tilanne, suomalaiset tulevat tasoittamaan kielisuhdetta, esim. Parainen (Pargas) oli ennen ruotsinkielinen, mutta nykyään liki puolet puhuu suomea.
Pohjanmaalla on yhä alueita, joissa suomenkielisiä ei riitä edes kaksikielisyyden turvaksi, mm. Korsnäs, joka on kenties koko maailman ruotsinkielisin kunta. Tosin heti, kun poistuu ruotsinkielisestä kunnasta sisämaahan, joutuu täysin suomenkieliseen ympäristöön.
t: ultrix, messukylän lukion abiturientti
PS: Onnea kaikille, jotka yrittävät opiskella vaikeata kieltämme. Sisulla siitä selviää
Suomen lainattu 'futuuri' eli tulla-rakenne on svetisismi (= ruotsista lainattu), esimerkki "Tämä kokous tulee olemaan ratkaiseva." on aivan samanlainen kuin ruotsin "Detta möte kommer att vara avgörande."
Ruotsin "komma" = suomen "tulla", kaikissa merkityksissään. Suomen kielenhuolto ja esim. lukion äidinkielentunnit pyrkivät kirjoittajia välttämään tulla-rakenteen käyttämistä, koska rakenne ei alunperin ole suomalainen. Omasta mielestäni rakenne täydentää suomen muoto-oppia, joten älkää peljätkö käyttää sitä (paitsi kaikkein muodollisimmissa teksteissä ;-)
Murteista:
Suomen itä- ja länsimurteet ovat selkeästi erilaisia ja kirjakieli sekä puhuttu yleiskieli tasoittavat näitä eroja, etenkin isommissa kaupungeissa (Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä). Savo on yksi itämurteista ja sitä pitäisi länsisuomalaistenkin 95%:sesti ymmärtää. Itse ainakin tamperelaisena ymmärrän. Vaikeata on sen sijaan karjalaismurteet ja etenkin Venäjän puolen karjala, joka lasketaan omaksi kielekseen. Sen takia karjalaan perustuva Kalevala onkin suomalaiselle vaikeata, senkin lisäksi että se on sangen vanhaa kieltä.
Toisaalta lännessä Rauman ja Turun murteet voivat olla itäsuomalaisille käsittämättömiä, samoin "Stadin slangi" (Helsingissä puhuttu slangi), joka on pahimmillaan käsittämätöntä Kehä III:n ulkopuolella asuville (Kehä III on Pääkaupunkiseutua kiertävä kehätie, jonka ulkopuolelta alkaa Uudenmaan maaseutu).
Suomenruotsalaisista:
Murrekartassa mainittu ruotsinkielinen alue vastaa noin 100 vuotta sitten ruotsinkielisen enemmistön asuttamaa aluetta. Tänä päivänä alue on jonkin verran pienempi, lähinnä Pääkaupunkiseudun ja itäisen Uudenmaan alueelta (selkeästi suomalainen enemmistö Helsingissä (Helsingfors), Vantaalla (Vanda) ja Espoossa (Esbo), muualla Uudellamaalla ruotsinkielisiä on enemmän, muutamassa kunnassa yhä jopa enemmistö. Turun saaristossa on sama tilanne, suomalaiset tulevat tasoittamaan kielisuhdetta, esim. Parainen (Pargas) oli ennen ruotsinkielinen, mutta nykyään liki puolet puhuu suomea.
Pohjanmaalla on yhä alueita, joissa suomenkielisiä ei riitä edes kaksikielisyyden turvaksi, mm. Korsnäs, joka on kenties koko maailman ruotsinkielisin kunta. Tosin heti, kun poistuu ruotsinkielisestä kunnasta sisämaahan, joutuu täysin suomenkieliseen ympäristöön.
t: ultrix, messukylän lukion abiturientti
PS: Onnea kaikille, jotka yrittävät opiskella vaikeata kieltämme. Sisulla siitä selviää

-
- Membre / Member
- Posts: 378
- Joined: 16 Dec 2004 22:16
- Location: Ath, Belgique
- Contact:
English to Finnish
How would you translate 'Flying Finn' (related to motorsport) in Finnish? I'm looking for a nice nickname in Finnish to do with racing. So if you have any cool ideas 
I think Finnish is a fascinating language ... I hope one day I'll be able to understand it, or let's really go out on a limb here ... speak it

I think Finnish is a fascinating language ... I hope one day I'll be able to understand it, or let's really go out on a limb here ... speak it

-
- Membre / Member
- Posts: 378
- Joined: 16 Dec 2004 22:16
- Location: Ath, Belgique
- Contact:
Hallo Xavier,Xavier[vp] wrote:Hi Gizmo. Glad to see another student of Finnish here.
Misschien kunnen we ook in het Nederlands spreken ? Ou en français ?Mutta, tietysti, myös suomeksi.
Ymmärrätkö jo lyhyet fraasit ?
Nederlands kan inderdaad ... maar dan is het zo moeilijk voor de andere forumleden om te volgen

But I'm not quite a student of Finnish ... yet. Just don't have the time for it at the moment. I do occasionally try to write a sentence in Finnish, but it takes a lot of time and effort to come up with even the simplest sentences ... and then I still get most of it wrong!!


But uhm ... I understood the Dutch ... understood the French ... but apart from Suomeksi, I didn't get any of the Finnish part, I'm afraid. And I think fraasit has something to do with speaking or saying. Oh yeah, and myös is also ... hey, I actually know more words than I thought I would

